Olemme yhdessä yhteisen asian äärellä – Kokemuksellinen asiantuntijuus käyttöön palveluiden kehittämisessä, asiakastyössä ja oppilaitoksissa

Kehittäjäasiakas Anette Ekholm

Rovaniemeläinen Anette Ekholm lähti mukaan kehittäjäasiaskastoimintaan viime syksynä nähtyään lehti-ilmoituksen, jossa haettiin kehittäjäasiakkaita ympäri Lappia Lapsiperheiden muutosohjelman Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeeseen. Kehittäjäasiakastoimintaan mukaan pääseminen ei vaatinut muuta, kuin asiakkuuden lapsiperheiden palveluissa ja kiinnostuksen kehittää niitä. Anette kertoo, että riittää kun “minä asiakkaan näkökulmasta ja kokemuksista tuon asioita ja ideoita esille, mitkä pitäs ehkä muuttaa, mikä on hyvää, mikä ehkä tökkii, niin sitä kautta asioita saa jotenki eteenpäin”. Anetten mukaan toiminta on ollut todella antoisaa ja mielenkiintoista. Se on myös antanut paljon positiivisia kokemuksia, oppimista ja voimaannuttanut. “Tavallaan, että näkee sitä asiaa enemmän sisältä päin. Ja se on valaisevaakin nähdä, että miten prosessit etenee ja miksi asiat on välillä niin hitaita. Me asiakkaat halutaan, että asiat tapahtuu nopeasti ja nyt ymmärrän, että okei tää meidän järjestelmä on tällanen hitaammanpuoleinen”. Anette rohkaisee muitakin rohkeasti mukaan. “Älkää kavahtako sanaa asiantuntija, kehittäjäasiakas, vaan lähtekää omana itsenä mukaan ja tuomaan omia ajatuksia, ideoita, toiveita, pettymyksiä, negatiivisia kokemuksia esille, siksi että kehitän. Mukaan vaan avoimin mielin”.

Kehittäjäasiakkuutta voitaisiin hyödyntää laajemminkin kuntien, maakunnan ja eri palveluntarjoajien kehittämistyössä. Anette rohkaisee ammattilaisia: “Lähtee sillä ajatuksella, että me olemme tasa-arvoisia, tasavertaisia ja me pystytään molemmin puolin antamaan toinen toisillemme. Ne on hienoja kohtaamisia, kun ollaan pomot, työntekijät, henkilöstö ja me ihmiset saman pöydän äärellä tekemässä jotakin. Niistä syntyy hienoja oivalluksia. Kun miettii, että mikä on yhteinen päämäärä ja mikä pääoma meillä on asiakkaissa ja asukkaissa. Siellä on valtavasti tietoa, taitoa ja kokemusta, joka saadaan siten esille. Suosittelen!”

Eija ja Jaana ovat toimineet kokemusasiantuntijoina usean vuoden ajan. Jaana kertoo lähteneensä mukaan kokemusasiantuntijatoimintaan, koska halusi omalla tarinallaan auttaa muita. “Jos minun tarinalla vois auttaa toisia ihmisiä pääsemään syvästä masennuksesta, nousemaan ylöspäin. Ja kouluilla kun käy kertomassa omista kokemuksista hoitajista, jos yksikään tuleva hoitaja tulis olemaan yhtä hyvä hoitaja, mitä minun kohdalla on sattunut olemaan niin, ihan vain se”. Eijaa motivoi sama auttamisenhalu. “Tämmösessä suossa minäkin oon tarponu mutta niin siitä on selvitty ja tässä ollaan. Se kuitenki antaa jonkinlaista toivon kipinää toivottavasti näille toisille.”

Jaana ja Eija kertovat, että kokemusasiantuntijaksi pääsee, kun oma toipuminen on riittävän pitkällä ja on rohkeutta, avoimuutta sekä jonkinlainen itseilmaisun kykyä. Omia tunteita ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Eija kertookin, että “jos kyynel vierähtää, se vaan elävoittää enemmän tarinaa. Että okei tää on koskettava asia, joka minuakin vielä koskettaa mutta minä oon jo selvinny niin pitkälle, että tästä ei romahusta tuu.” Jaanan mukaan omasta tarinasta löytyy myös huumoria “tosisti jos miettii jotakin psykoosia, missä käärmeitä revitään verhoista irti, niin kyllähän se on naurettavaa tänä päivänä”. Molemmat ovat kokeneet kokemusasiantuntijatoiminnan antoisana ja kertovat saaneensa siltä paljon hyvää mieltä, mahdollisuuden kehittää itseään ja uusia ystäviä koulutusten kautta. Eija tiivistää “Kyllä se oikeestaan se olo, mikä siitä tullee, se hyvä fiilis”.

Naiset rohkaisevat uusia toimijoita mukaan, jos oma terveydentila sen sallii ja toipuminen on riittävän pitkällä, että pystyy käsittelemään ja kertomaan asioista neutraalisti. Eijan mukaan “Monella on negatiivisia kokemuksia ja silloin halutaan lähtee vaikuttamaan jollaki tavalla. Mut tämä ei oo sitä, että mennään korjaamaan vääryyksiä, vaan pitää olla sopivasti aikaa mennyt”. Jaana muistuttaakin, “Että ne positiiviset asiatkin pitää muistaa tuua juluki omien tarinoiden esityksissä ja se kuntoutumisen poloku näkyä”.  Kokemusasiantuntijat ovat mukana Muurolan sairaalan sairaalakuntoutusjaksolla aina yhden kokonaisen päivän. Kokemusaiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää enemmän myös kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisessä mutta pyyntö kokemusasiantuntijoille pitäisi tulla ammattilaisilta. Asiakastapaamisissa kokemusasiantuntija voisi toimia ikään kuin työntekijän työparina. Jaanan ja Eijan mukaan kokemusasiantuntijoiden tarinoista eri tilanteissa on pidetty, “Aina tullu positiivista palautetta, että lisää tämmöstä”.

Lapin alueella toimii erilaisia kokemuksellisia asiantuntijoita

He ovat mukana moninaisissa tehtävissä sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, toteutuksessa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä uusien alan ammattilaisten koulutuksessa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Kokemuksellinen asiantuntijuus perustuu omakohtaisille kokemuksille esimerkiksi sairastumisesta, vammautumisesta, kuntoutumisesta tai palvelujen käyttämisestä joko henkilökohtaisesti tai läheisenä. Moni on käynyt kokemukselliseen asiantuntijatoimintaan liittyvän koulutuksen, jossa perehdytään oman tarinan hyödyntämiseen erilaisissa tilanteissa. Kokemuksellisen asiantuntijat (esim. kokemusasiantuntijat, kokemustoimijat ja kehittäjäasiakkaat) toimivat oman järjestön, yhdistyksen, liiton tai muun taustaorganisaation kautta.

Kokemusasiantuntijatoimintaa on kehitetty eri järjestöjen toimesta Lapissa jo vuosikymmeniä. Lapissa toimii aktiivinen kokemuksellisen asiantuntijuuden yhteistyöryhmä, jossa kehitetään lappilaista kokemuksellisen asiantuntijuuden toimintamallia ajatukselle ”Olemme yhdessä yhteisen asian äärellä.” Ryhmä järjestää myös kokemusseminaareja sekä koulutusta ja tukea kokemuksellisille asiantuntijoille. Seuraava seminaari järjestetään Kemissä 18.4. teemalla “Kokemuksellinen asiantuntijuus kuntien voimavaraksi.” Seminaarin aamupäivä on tarkoitettu kuntien työntekijöille ja viranomaistoimijoille sekä kaikille kokemustoimijuudesta kiinnostuneille. Iltapäivällä verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia teemakohtaisissa työryhmissä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.lappilaiset.fi.

Tekstistä löytyy myös lyhyempi versio 28.3.2018 julkaistusta Lappilainen -lehdestä, jota pääset lukemaan tämän linkin kautta.

Teksti: Tanja Sälevä, järjestökehittäjä, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn