Lapin järjestöverkostojen toiminnan arvioinnin mukaan verkostoista on hyötyä ja ne auttavat kehittymään

Verkostojen toiminnan arviointi verkostoyhteistyön puntarin avulla

Yhteenveto

Lapissa toimii lukuisia järjestöjen verkostoja. Useissa keskusteluissa on tullut ilmi, että samat yhdistysten edustajat (työntekijät tai aktiiviset vapaaehtoiset) kuuluvat useaan verkostoon ja joskus verkostojen toiminta voi tuntua päällekkäiseltä tai jopa turhalta.

Maakunnallisen järjestökyselyn 2018 mukaan suurin osa vastanneista yhdistyksistä haluaa tehdä tai aloittaa yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Järjestöjen välisen yhteistyön kehittämisen tarve koski pääasiassa yhteistyön aloittamista. Järjestöt kaipasivat lisää yhteistyötä rajallisten resurssien ja toisten järjestöjen erityisosaamisen jakamiseksi. Järjestöt toivoivat yhteistyön aloittamista ja lisäämistä erilaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämiseksi sekä yhteisten toimitilojen mahdollistamiseksi.

Kartoitimme vuonna 2019 Lapissa toimivia järjestöjen verkostoja. Niihin voit tarkemmin tutustua täällä.

Kevään 2020 aikana Lapin järjestöverkostoille annettiin tehtäväksi arvioida omaa toimintaansa verkostoyhteistyön puntarin avulla. Tavoitteena on näin tukea verkostojen tavoitteellista ja mielekästä toimintaa. Verkostoyhteistyön puntari lähetettiin maaliskuussa 2020 järjestöverkostojen koolle kutsujille sähköpostilla sekä pyydettiin välittämään muille verkoston jäsenille. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi ja puoli kuukautta. Vastaamisesta muistutettiin noin viikkoa ennen vastausajan päättymistä. Lisäksi kysely jaettiin Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Facebook-tilillä sekä julkaistiin toukokuun Lastussa (Lapin järjestötoiminnan uutiskirje). Arviointikyselyyn saatiin yhteensä 22 vastausta. Suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa Rovaniemeltä. Toiseksi eniten vastaajia oli Kemistä.

Verkostojen tapaamisia kuvattiin eniten seuraavilla sanoilla tai lauseilla:

  • Yhteistyö
  • Tarpeellinen
  • Vertaistuki
  • Vaikuttaminen
  • Tärkeä
  • Hyödyllinen

75 % Vastaajista koki verkostoista olleen hyötyä erittäin paljon tai paljon. Vastaajat kuvasivat esimerkkejä verkostojen hyödyistä muun muassa seuraavasti:

”Mahdollisuus toimia ja edistää asioita ja palveluita.”

”Olemme nivoutuneet yhteen ja saaneet yhteisiä asioita järjestettyä yli järjestö- ja asiakasrajojen.”

”Toisilta saa tukea, toisilta oppii, verkosto auttaa kehittämään itseäni.”

Kehittämisehdotuksia verkostojen toimivuudelle annettiin esimerkiksi seuraavasti:

”Yhteistyötä muiden verkostojen kanssa.”

”Ei puhuta vain yleisellä tasolla – kiinnostuksen herättäminen on tärkeää. Toimitaan yhdistysten toimintatasojen mukaan – edistyneimmän yhdistyksen malli ei kaikille aina sovi. Julkistetaan osaamisia useammin – esim. kerran vuodessa kokoontuminen ei inspiroi jatkossa.”

”Alueellisiin ja seudullisiin verkostoihin kuuluminen on hyödyllistä. Yhdistyksillähän on omia toiminta-alueita, ja olen ymmärtänyt, että myös Järjestökeskuksilla on omat toiminta-alueensa. Koko Lappia koskevat verkostot eivät välttämättä hyödytä alueellista ja seudullista yhdistystä.”

”Verkoston tekeminen näkyväksi esim. tempauksella tai näkyvällä tiedottamisella, jotta saataisiin useampi yhdistys mukaan.”

”Houkuttelevat sisällöt, inspiroivat kokouspaikat jne.”

Vastaajia pyydettiin erittelemään verkostosta saatuja hyötyjä asteikolla 4-1 (4=erittäin paljon, 3=paljon, 2=vähän, 1=hyvin vähän tai ei ollenkaan). 75 % vastaajan mielestä verkostoon osallistuminen on auttanut heitä kehittymään omassa työssään erittäin paljon tai paljon. Verkoston toimintatavat ja työskentelymenetelmät koettiin edistäneen verkoston yhteistyösuhteiden syntymistä erittäin paljon tai paljon 70 % vastaajan mielestä ja saman verran vastaajia kokee, että verkoston jäsenet ovat omalla toiminnallaan edistäneet aktiivisesti verkoston yhteishengen kehittymistä. Järjestöverkostoihin kuuluminen nähdään tärkeänä verkostoitumisen ja tutustumisen välineenä, sillä 80 % vastaajista kertoi tutustuneensa uusiin ihmisiin verkostoissa paljon tai erittäin paljon. Yhteisiä hankkeita tai tilaisuuksia verkostoissa tapaamien ihmisten kanssa puolestaan oli toteuttanut erittäin paljon tai paljon hieman yli puolet vastaajista. Aktiivista keskustelua ja oman panoksen antamista yhteiseen kehittämistyöhön kertoivat paljon tai erittäin paljon tehneensä 75 % vastaajista. Oman osaamisen ja tiedon jakamista muille verkoston jäsenille teki erittäin vähän tai ei ollenkaan vain 5 % vastaajista, vähän 30 % vastaajista, paljon 25 % vastaajista ja erittäin paljon 40 % vastaajista. Oppia omien järjestöverkostojen luomiseksi ja kehittämiseksi kertoi saaneensa paljon tai erittäin paljon 70 % vastaajista. Hyötyä suhteessa verkostoon käytettyyn aikaan koki saaneensa erittäin vähän tai ei ollenkaan 10,53 % vastaajista, vähän hyötyä koki 21,05 % vastaajista, paljon tai erittäin paljon hyötyä koettiin 68,42 % vastaajien joukossa. Taustayhteisön koettiin hyötyneen paljon tai erittäin paljon 75 % vastaajan mielestä. Verkostosta saatua osaamista hyödynnettiin omissa verkostoissa 80 % vastaajan mielestä paljon tai erittäin paljon.

Arviointi-kyselyyn vastaajien määrän vähäisyys yllätti suhteessa siihen, kuinka paljon erilaisia järjestöjen verkostoja Lapissa toimii. Tämä kertoo todennäköisesti siitä, mistä myös aikaisemmin on verkostoissa ollut keskustelua, että samat henkilöt kuuluvat lukuisiin eri verkostoihin ja aika ei meinaa riittää kaikissa osallistumiseen. Verkostojen toiminta sai yllättävän positiivisia arviointeja ja verkostot koettiin selkeästi hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Kartoituksen avulla saatiin myös tarkeitä kehittämisideoita verkostojen toimintaan. Arviointi-kyselyn tulosten yhteenveto jaetaan verkostojen koolle kutsujille, jotta he voivat käydä keskustelua tuloksista ja pohtia kehittämistoimia verkostoissaan.

 

Lisätietoja:

Tanja Sälevä, tanja.saleva@lapinsote.fi, 040 164 6696