Mielipidekirjoitus: Onko meillä varaa menettää järjestöjen vapaaehtoistoiminta?

 

Järjestöjen koordinoiman vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen merkitys on mittava. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuo yhteiskunnalle kuuden euron hyödyn. Tuottamalla sama työ palkkatyönä lasku olisi kuusinkertainen. Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen arvo on yli kolme miljardia euroa, mikä on 1,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

 

Vapaaehtoistoiminta on merkittävä osa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestöjen toimintaa. Vapaaehtoistoimintaa tuotetaan eniten järjestöissä, jotka keskittyvät lapsiperheiden ja ikäihmisten tukemiseen eli toimintaan, joissa julkisen sektorin palveluista on suuri pula. Vapaaehtoistoiminnalla ei ole tarkoitus korvata ammattityötä, mutta ammattityökään ei yksistään riitä. Järjestöillä ja muulla kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli hyvinvointipalvelujen vahvistajana.

 

Valtiovarainministeriön tuoreessa talousarvioesityksessä aiotaan leikata sosiaali- ja terveysjärjestöiltä peräti 127 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi järjestöjen avustusten putoamista kolmanneksella nykyisestä. Kansantaloudellisesti menetys on valtava, sillä jokaista vapaaehtoistyöstä leikattua euroa kohden suomalainen yhteiskunta menettää kuuden euron edestä työtä. Tähän meillä ei ole varaa.

 

Elina Varjonen, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena

Anna Kähkönen, projektipäällikkö, Vapaaehtoistyö.fi, Kirkkopalvelut ry

Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja, Vuolle setlementti ry

Marja Manninen, toiminnanjohtaja, EJY ry

Mervi Kestilä, toiminnanjohtaja, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry