• Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu- ja perustuslailliset reunaehdot.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi.
• Itsehallinnollisia maakuntia on 18.
• Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan.
• Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.
• Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.
• Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelin uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa.
• Itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen järjestönäkökulmasta

• Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta.
• STM:n veikkausvoittovaroista jakamien avustusten ehdot sekä toimintatavat uudistetaan niin, että uuteen järjestelmään voidaan siirtyä vuoden 2021 avustuksissa. Tavoitteena on kansanvaltaisuuden lisääminen jakoprosessissa, autonomian kasvattaminen, järjestöbyrokratian vähentäminen ja resurssin siirto hallinnosta avustuksiin.

Järjestöjen valtionapukäytännöt

• Järjestöjen avustusten ja rahoituksen riittävyyttä seurataan muuttuvassa toimintaympäristössä.
• Järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.
• Rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen ja valtion välillä eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Eri toimijoiden yhteistyö

• Luodaan alue- ja/tai teemalähtöisesti sopimusperustaiseen ja kumppanuuteen perustuva (aluekehityksen) toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin. Alueelliset sopimuskokonaisuudet ovat osa Suomen ekosysteemipolitiikan ja kasvuohjelman kokonaisuutta. Tarkennetaan toimintamalli aluekehityspäätöksen yhteydessä vuonna 2019.
• Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja.
• Toteutetaan harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille.

Demokratian kehittäminen, kansalaisyhteiskunta

• Vahvistetaan yhdistysten jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia yhdistystoiminnassa, esimerkiksi sallimalla päätöksenteko jäsen- tai liittoäänestyksellä kaikista yhdistyksen kokouksen toimivaltaan kuluvista asioista. Tuetaan suomalaisen yhdistyskentän kehittymistä helpottamalla lainsäädännössä kahden tai useamman yhdistysten yhdistymistä.
• Kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamiseksi selvitetään mahdollisuutta tukea kansalaisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä.

Tarkemmin hallitusohjelmaan pääset tutustumaan täällä.

 

Mitä kuuluu Sote-uudistukselle?

Kaikille kunnille on lähetetty heinäkuussa kysely, jossa he saavat kertoa, mitä lakisääteisiä sote-palveluja ne haluaisivat tuottaa, jos se on mahdollista, vastaukset kartoitukseen tulee antaa 13.9. mennessä. Maakuntien kokoisten alueiden on tarkoitus toimia sote-palvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta halutessaan ne voivat käyttää kuntaa tuottajana (tai ainakin sitä mahdollisuutta selvitellään parhaillaan). Selvitykset siitä, voivatko kunnat tuottaa edelleen itse omat sote-palvelunsa ja saako Uusimaa oman sote-ratkaisun, ovat valmiita vuoden loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi kansliapäällikkö Kirsi Varhila aloittaa työskentelyn lokakuussa. Lue lisää.

 

Yhdistysrekisteri uudistuu 18.9.2019: yhdistyksille Y-tunnus ja uudet palvelut

PRH uudistaa yhdistysrekisterin tietojärjestelmät kokonaisuudessaan 18.9.2019. Samalla kaikki yhdistykset ja uskonnolliset yhdyskunnat saavat Y-tunnuksen. Myös yhdistysrekisterin ilmoittamis- ja tietopalvelut uudistuvat.

Tälle sivulle on koottuna keskeiset uudistukset ja muutokset.

Lue Sosten tutkija Janne Haikarin ajatuksia uudistuksesta.

Kokemuksellinen asiantuntijuus

Lapin kokemustoimijat

Kokemustoiminta

Kokemustoimijan tehtävä on ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille, sekä suurelle yleisölle.

Kokemustoimija on Kokemustoimintaverkoston ja siihen kuuluvien järjestöjen kouluttama kokemustiedon jakaja. Kokemustoimijat ovat haastavan elämänkokemuksen omaavia, pitkäaikaissairaita, vammaisia henkilöitä tai heidän läheisiään, jotka välittävät kokemustietoa.

Kokemustoimija toimii pääasiassa suhteessa henkilöihin, joilla ei ole vastaavaa henkilökohtaista kokemusta haastavasta elämäntilanteesta, vammasta, sairaudesta tai niissä läheisenä olemisesta.

Kokemustoimijat voivat pitää luentoja, lyhyitä puheenvuoroja tai alustuksia. He voivat olla mukana erilaisissa koulutuksissa, keskusteluissa, työryhmissä, työpajoissa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Kokemustoimijat tuovat asiakkaan/potilaan polkua jo läpikäyneen tai siinä läheisenä olleen näkökulmaa käsiteltävään asiaan.

Kokemustoimijalla on aina tehtäväänsä koulutus ja järjestön taustatuki.

Kaikki jotka toimivat tai opiskelevat sote-alan ammattilaisiksi tai toimivat palvelualoilla hyötyvät asiakkaan/potilaan näkökulman ja kokemusten ymmärtämisestä.

Kokemuskoulutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa kokemustietoa hyödynnetään muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetuksessa ja ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Kokemuskoulutuksessa kokemustietoa käytetään täydentämään opetusta sekä havainnollistamaan kirjoista opittua. Kokemustoimijat osallistuvat myös eri potilas-, vammais- ja omaisryhmien palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöhön.

Kokemustoimintaverkosto

. Kokemustoimintaverkostoon kuuluu 37 valtakunnallista potilas-, vammais- ja läheisjärjestöä sekä heidän noin 600 kokemustoimijaa eri puolilla Suomea. Käytännön toimintaa, tapahtumia ja virkistystoimintaa eri alueilla koordinoivat yleensä alueelliset ohjausryhmät, joita toimii 18 alueella. Alueellisten ohjausryhmien kokoonpanoon kuuluu järjestöjen työntekijöitä, kokemustoimijoita ja esimerkiksi sote-yksiköiden & opetusyksiköiden työntekijöitä. Ohjausryhmän toiminnan koordinoinnista vastaavat järjestöjen työntekijät

Tutustu lisää kokemustoimintaan osoitteessa www.kokemustoimintaverkosto.fi

Anna palautetta kokemustoiminnasta www.kokemustoimintaverkosto.fi/palaute/

Yhteystiedot

Lapin alueellisen ohjausryhmän puheenjohtaja
Mervi Kestilä
mervi.kestila(at)lapinsote.fi
puh. 040 689 5910

Lapissa toimivat kokemustoimijat löydät täältä 

Ja käy tykkäämässä Lapin kokemustoimijoista Fecabookissa täällä